Valistusaika musiikissa

Keskittymisen siirtyminen taikauskosta järjen äänen seuraamiseen, valistusaikana hiottiin eri taiteenaloja. Muusikkojen menestyksen riippuessa yleisön suosiosta, julkisten konserttien suosio kasvoi joka antoi esiintyjille ja säveltäjille yhä enemmän ja enemmän tuloja. Konsertit myös antoivat mahdollisuuden esiintyjille ja säveltäjille saavuttaa laajempaa huomiota. George Frideric Handel (1685-1759) esimerkiksi edusti tätä suurilla julkisilla esiintymisillään Lontoossa.
Mozartin ja Haydnin musiikkia, Viennalaisilla klassisilla tyyleillään, pidetään valistuksen ideoita edustavana musiikkina
Joseph Haydn
Joseph Haydn
Wolfgang Amadeus Mozart
Wolfgang Amadeus Mozart



















Valistusaika taiteessa

Valistusaikana suurin liike taiteessa oli ns. uusklassismi. Uusklassiselle taiteelle oli ominaista piirroksellisuus, lujat ääriviivat ja tasapainoinen sommitelma. Tyypillistä oli myös voimakas liikkeen pysäyttäminen siten, että ilmaisu kuvasti hiljaisuutta ja mielentyyneyttä.
Uusklassismin maalaustaide käytti esikuvinaan lähinnä vanhojen mestareiden taidetta, esimerkiksi Rafaelin ja Poussinin teoksia. Tosin monet esim. veistoksista olivat kopioita, mitä ei kuitenkaan uusklassismin aikana vielä tiedostettu.


Benjamin West, Kenraali Wolfen kuolema, 1770.
Benjamin West, Kenraali Wolfen kuolema, 1770.


Valistusajan arkkitehtuuri

Uusklassismi vaikutti myös valistusajan arkkitehtuurissa. Sen katsotaan saaneen alkunsa Ranskan Rooman Akatemiasta, joka muodostui keskeiseksi eurooppalaisten arkkitehtien kohtaamispaikaksi 1750-luvulla. Sieltä se levisi laajasti muualle Eurooppaan ja vaikutti aina 1840-luvulle saakka.
Uusklassismin arkkitehtuuri toimi vastapainona barokin ja rokokoon rönsyilevälle tyylille ja pyrki takaisin yksinkertaisesta ja suoraviivaisista muodista rakentuneeseen antiikin klassiseen arkkitehtuuriin. Sen esikuvana toimi kreikkalainen ja roomalainen antiikin klassinen rakennustaide.

Carl Ludvig Engel, Kansalliskirjasto, 1840, Helsinki, Suomi.
Carl Ludvig Engel, Kansalliskirjasto, 1840, Helsinki, Suomi.